Miksi ketterä kehittäminen on tärkeää sinunkin organisaatiollesi – mistä on kysymys ja kuinka pääset alkuun

Voit siiryä blogisarjan muihin osiin tästä

Ketterän kehittämisen käsite on peräisin ohjelmistomaailmasta, jossa sillä tarkoitetaan tuotantomenetelmiä, joita yhdistää toimivan ohjelmiston ensisijaisuus, aktiivinen viestintä, loppukäyttäjien osallistaminen sekä kyky reagoida muutoksiin. Ketterät menetelmät sopivat erityisen hyvin innovatiivisiin ja monimutkaisiin kehityshankkeisiin sekä tilanteisiin, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Nykyisin ketteriä menetelmiä sovelletaankin lähes kaikkiin organisaatioiden ydintoimintoihin, kuten HR:n ja viestinnän kehittämiseen.

Ketterä toimintatapa perustuu lyhyisiin iteraatioihin, joista kussakin pyritään tuottamaan jotakin valmista käyttäjien validoitavaksi. Tarkoituksena on niin sanotun pienimmän toimivan tuotteen, palvelun tai ratkaisun (MVP eli Minimum Viable Product) kehittäminen mahdollisimman nopeasti. Sen perusteella kerätään palaute jatkokehitykseen, jota tehdään aktiivisessa vuorovaikutuksessa loppukäyttäjien kanssa. Näin vältetään väärät oletukset sekä päästään toteuttamaan ajantasaisia ja tarpeisiin aidosti vastaavia ratkaisuja. Ketterä toteutus on samaan aikaan nopeasti valmis eikä koskaan valmis – sen muutosvalmius on jatkuva. Ketterästä kehittämisestä vastaa monialainen tiimi, jonka osaaminen on valikoitu asetetun tavoitteen perusteella. Tiimin kokoonpanoa voidaan muuttaa kulloisenkin tarpeen mukaisesti.

Ketterän kehittämisen hyödyt

Ketteryys on tuloksellista ennen kaikkea siksi, että siinä keskitytään ratkaisemisen arvoiseen haasteeseen sekä kyetään sopeutumaan nopeisiinkin muutoksiin. Moniosaajatiimi lisää prosessin läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa ongelman tarkastelun monesta eri näkökulmasta, jolloin syy-seuraussuhteita on helpompi ymmärtää. Lisäksi ketterät menetelmät auttavat pääsemään eroon tutkimuksissakin haitalliseksi todetusta ”multitaskaamisesta”. Vastuu jakautuu tasaisesti tiimin jäsenten kesken, työnkuvat eivät pirstaloidu toisistaan näennäisesti riippumattomien projektien välille, eivätkä yksittäiset henkilöt joudu odottelemaan, että joku luovuttaa heille pallon.

Olemme todenneet ketteryyden parantavan niin asiakaskokemusta ja tulosta kuin henkilöstön tyytyväisyyttä, motivaatiota ja tehokkuutta. Näin tapahtuu siksi, että ihmiset pääsevät mukaan vaikuttamaan, ratkaisuja kehitetään jatkuvasti ja tiimi näkee kättensä jäljen sen sijaan, että he suorittavat irralliset, etukäteen määritellyt työvaiheensa. Usein prosessin myötä selviää sekin, että kohderyhmän toiveet ja todelliset tarpeet ovat kaksi eri asiaa.

Yleisimmät ketterän kehityksen esteet

Ketteryyteen siirtymisen esteinä nähdään usein esimerkiksi organisaation rakenteet, hierarkia tai ohjausmallit. Lähtökohtaisesti väite pitää paikkansa, sillä ketteryydessä on kysymys ennen kaikkea kulttuurin muutoksesta, johon rakenteet ja toimintatavat vaikuttavat. Tämä ei kuitenkaan estä aloittamista jostakin riittävän pienestä, mutta konkreettisesta asiasta, jossa tiimi pääsee näyttämään hyvää esimerkkiä muille. Julkisella sektorilla voi olla vaikeaa luopua ohjausryhmätyöskentelystä, mutta sitäkin voi tehdä siten, että se tukee sekä ketterää toimintamallia että ketterän edellyttämää tuoteomistajan päätösvaltaa. Ohjausryhmän muodostamaa sidosryhmää osallistamalla tuoteomistaja pystyy tekemään tuotetta koskevia päätöksiä niin että ne ovat sopivasti linjassa organisaation muiden osien kanssa. Esteenä ketterän osaamisen ostamiselle ei ole myöskään hankintalaki, joka tarjoaa sekä innovaatiokumppanuuden mahdollisuuden että puitesopimusten rinnalle tulleen dynaamisen hankintajärjestelmän.

Ketterän kehityksen vaiheet

Tavallisesti ketterän kehittämisen vaiheet ovat seuraavat:

1. Ratkaisemisen arvoisen haasteen tunnistaminen: mikä on lisäarvo, jota haluamme tuottaa? Mitä oikeasti teemme, ja mikä on tavoitteemme kannalta tärkeää? Tunnemmeko oikeasti asiakkaamme ja heidän tarpeensa?
2. Ongelman ratkaisuun liittyvän osaamisen tunnistaminen ja moniosaajatiimin muodostaminen: organisoituminen arvovirtojen ympärille organisaation ylimmän johdon tukemana.
3. Toteutus lyhyissä iteraatioissa, aloittaen MVP:sta sekä osallistaen loppukäyttäjät.
4. Palautteen kerääminen, toimintaympäristön seuranta ja jatkokehitys.
5. Kohtien 3 ja 4 toistaminen.

Organisaation ketteröittäminen kannattaa aloittaa kokeneen valmentajan fasilitoimana. Hän osaa sekä kysyä oikeita kysymyksiä että ohjata tekemistä oikeaan suuntaan. Futuricella olemme ketteröittäneet kymmeniä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, joista esimerkkinä mainittakoon Verohallinnon kulttuurimuutos. Autamme mielellämme myös sinun organisaatiotasi saavuttamaan tavoitteensa ketterin menetelmin.

Tämä blogi aloittaa ketteryyteen keskittyvän blogisarjamme. Seuraavissa osissa käsittelemme muun muassa termistöä, tuoteomistajan tukemista, ketteriä menetelmiä ja arvomaailmaa. Lähde mukaan muutosmatkalle!

Tutustu koko blogisarjaan:

1. Miksi ketterä kehittäminen on tärkeää sinunkin organisaatiollesi – mistä on kysymys ja kuinka pääset alkuun
2. Ketterän kehittämisen sanakirja – agilea a:sta ö:hön
3. Menestyvä organisaatio tukee tuoteomistajaa – näin pidät ketterän hankkeen pyörät pyörimässä
4. Näin viet ketterät arvot käytäntöön menetelmien avulla
5. Parhaat käytännöt ketterän osaamisen hankintaan – näin investoit oikein ja onnistut